Jakelujärjestelmä
Microsoft on tähän mennessä tarjonnut kolme eri tapaa jaella
App-V sovelluksia: App-V Management server, SCCM ja standalone. Tarjonta pysyy
samana mutta siirtyminen uuteen vaatii muutoksia. Management server on
uusiutunut täydellisesti, mm. hallintakonsoli on selain pohjainen, striimaus
protokollaksi on vaihdettu SMB, niinpä suoraa päivityspolkua vanhasta
ympäristöstä uuteen ei ole. Uuden version käyttöönotto vaatii kokonaan uuden
ympäristön rakentamisen. SCCM jakelussa siirtyminen ei vaadi uuden järjestelmän
rakentamista. 2012 SP1 tuo tuen App-V 5.0 ympäristölle. Standalone on
jakelujärjestelmä mielessä pysynyt lähes entisellään. Paketeista luodaan
edelleen MSI paketti joka mahdollistaa asentamisen. Skripti asennuksissa
SFTMIME on korvattu powershell komennoilla.
Kaikkia jakelujärjestelmiä koskeva tervetullut uudistus on connection
groups, eli pakettien linkittäminen keskenään. Aiemmin tämä toiminto on suoritettu
paketointivaiheessa (Dynamic Suite Composition). Tästä johtuen sovelluksen
jakelija saattoi jaella paketteja jotka linkittyivät toisiinsa, eikä jakelija
tiennyt asiasta mitään. Ongelmia tuli eteen kun ei kaikkia tarvittavia
sovelluksia jaettu, jolloin sovellus ei toiminut lainkaan tai jokin ominaisuus
jäi uupumaan. App-V 5.0:ssa linkitys tehdään jakelujärjestelmällä, jossa
sovellukset kerätään connection group:ksi. Ryhmän jäsenet pystyvät
keskustelemaan ilman rajoitteita keskenään. Management server ja SCCM 2012 SP1
sisältävät valmiit työkalut connection grouppien luomiseen. Standalone
ratkaisuissa pitää jakelijan luoda XML tiedosto jokaisesta connection groupista.
Ryhmän lisääminen ja aktivointi tapahtuu parilla powershell komennolla.
Päätelaitteet
App-V sovellusten suorittaminen vaatii päätelaitteelta
client ohjelmiston, joka on oleellinen osa järjestelmää riippumatta tavasta
käyttää App-V:ta. Clientistä on tullut huomattavasti itsenäisempi mm striimaus
ilman jakelujärjestelmää SMB tai HTTP lähteestä on kätevä ominaisuus. Varsinkin
VDI ympäristöihin suunnattu shared content store on varsin roima parannus
vanhaan read-only cacheen. Tekniikan idea on tarjota keskitettysäilö
sovelluksille jota sitten clientit käyttävät, näin sovelluksia ei tarvitse
kopioida jokaiselle koneelle. Tämä mahdollistaa levytilan säästämisen, lisäksi
uuden koneen käyttöönotto on huomattavasti nopeampaa, sovelluksia ei tarvitse
kopioida uuteen koneeseen. Parasta vanhaan nähden shared content storessa on se
että tekniikkaa on jakelujärjestelmä riippumaton, read-only cache vaati
management server ympäristön.
Siirtymän vanhasta uuteen pehmentämiseksi voi yhdessä
päätelaitteessa suorittaa 4.6 SP2 ja 5.0 clienttiä yhtä aikaa. Tarvittaessa 5.0
clientti voi toimia migraatio tilassa jolloin se ottaa haltuunsa pikakuvakkeet
ja FTA:t mikäli sama sovellus on jaeltu kummallakin versiolla.
Virtuaalipaketin sisäinen tiedostojärjestelmä päivittyy NTFS
aikaan, näinpä sitä ei tarvitse eristää omaan levy-asemaansa. Legendaarinen Q
–asema jää siis lopultakin unholaan.
Paketit
Vaikka kaikki muukin on mennyt uusiksi, kuitenkin eniten
työtä teettävä uudistus on paketti formaatti. Vanhoja 4.x paketteja ei suoraan
saa uuteen ympäristöön. Ratkaisuna on vanhojen pakettien konvertointi tai
kokonaan uudelleen paketointi. Konvertointi on nopea ja tehokas tapa siirtää
sovellukset uuteen versioon. Heikkoutena on että kaikkia 4.x pakettien
ominaisuuksia ei voi konvertoida (mm. DSC, OSD skriptit), lisäksi konvertointi
ei tuo 5.0 version uusia ominaisuuksia pakettiin (Virtual Application
Extensions). Konvertointityökalu sisältää testaus toiminnon, jolla saat
raportin mitä konvertoinnissa paketista jää pois.
Virtuaaliympäristön uusi tiedostojärjestelmä heijastuu myös
paketointiin. Paketeissa ei ole enää minkäänlaista kokorajoitusta, eli 4.x:stä
tuttu 4gb:n rajoitus on poistettu.
Aiemmin jo mainittiin Virtual Application Extensions, tämä
on uusi nimitys ominaisuuksille jotka keskustelevat virtuaaliympäristöstä
käyttöjärjestelmän ja muiden sovellusten kanssa. Tarkoituksena on säilyttää
virtuaalisovelluksen eristäminen käyttöjärjestelmästä ja samalla hallitusti sallia
tiettyjä perustoimintoja sovellukselle. Näin saavutetaan entistä täydellisempi
loppukäyttäjäkokemus. Ennestään tutut pikakuvakkeet ja FTA:t ovat saaneet läjän
uusia ominaisuuksia (mm. AppPath, URL Protocols, Software Clients, SPAD, COM
Local Servers). Virtuaalisovelluksen voi nyt määrittää oletussovellukseksi käyttöjärjestelmässä,
toinen näkyvä uudistus on URL protocolla tuki, käytännössä esim. MAILTO: linkit
toimivat virtuaalisovelluksiin.
Yhteenveto
Lopuksi askeleet joita suosittelen
tehtäväksi.
- Sovelluksien kartoitus
- Lajittele sovellukset kahteen ryhmään
- Konvertoitavat sovellukset.
- Uudelleen paketoitavat sovellukset
- Kartoita myös sovellukset joita ei ole aiemmin
voitu virtualisoida
- Päätä siirrytkö kerta rytinällä uuteen
ympäristöön vai vaiheittain
- Järjestelmien rinnakkain käyttäminen mahdollista
- Onko ympäristössä Win7 SP1 vanhempia koneita?
- Lähdetäänkö muokkaamaan tuotannossa olevia
paketteja?
- Uuden jakelujärjestelmän käyttöönotto
- SCCM 2012 päivitys SP1 versioon
- Management server 5.0:n pystytys
- App-V 5.0 clientin jakelu päätelaitteille
- 4.x ja
5.x ympäristöjen rinnakkain käyttö vaatii 4.6 SP2 päivityksen.